Olen ollut laiska kirjoittaja. Niin laiska, että nyt meillä on se edellisessä postauksessa mainittu uusi koti - se, josta jo muutama vuosi sitten pohdin tuleeko siitä ihan yhtä lailla meidän näköinen, kun tuosta edellisestä "rakkaudella rakennetusta pesästä". Povasin, että tulee.
Ja onhan siitä tullut. Tilaa on tosin enemmän ja tulossakin vielä lisää ja syytä onkin. Pieni kahden hengen taloutemme on ollut puolentoista vuoden ajan kolmen hengen talous. Siitä syystä muuttokin: jos edellinen koti oli jo vähän pieni minulle ja miehelleni, pikkuepelin syntymän jälkeen aloimma todenteolla haaveilla isommasta kodista.
Täälläkin on rakkaudella valitut tapetit. Täälläkin on jääkaappimagneetit. Täälläkin on elämänjälkiä pitkin huushollia. Täällä nauretaan, halitaan, köllötellään, juoksennellaan, lauletaan, kuunnellaan musiikkia, luetaan kirjoja, leikitään, välillä siivotaan ja sitten taas sotketaan. Ollaan yhdessä ja rakastetaan. Täällä eletään.
Kaiken tämän elämisen keskellä voisinkin yrittää hieman myös kirjoittaa, napata aikaa itselleni ja ajatuksilleni. Ei ehkä mikään maailman huonoin idea? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti